Merkittävä hetki henkilökohtaisella matkallani kohti Jeesusta Kristusta juontaa juurensa presidentti Henry B Eyringin1 esittämään kutsuun, jossa hän kehotti kuulijakuntaa toimimaan.
Hän sanoi: ”Siunaan teitä niin, että jos joka päivä pyydätte rukouksessa, että teille osoitetaan, missä Jumalan käsi puuttui elämäänne sinä päivänä – siunaan teitä niin, että näette sen, että se ilmaistaan teille, että näette, että Hän johtaa, ohjaa ja kohottaa teitä, ja että Hän tuntee teidät.”
Tämä kutsu: ’tietoisesti merkitä muistiin Herran käden vaikutus elämässämme joka päivä’, kosketti minua.
Otin kutsun vastaan ja ostin uuden vaaleansinisen muistikirjan, josta on tullut kallisarvoinen henkilökohtainen aikakirja, johon olen merkitty hetkiä, jolloin olen nähnyt Herran käden vaikutuksen elämässäni. En osannut aavistaakaan, kuinka keskeiseksi tämä pieni vaaleansininen muistikirja osoittautuisi jatkuvalla matkallani etsiä Jeesusta Kristusta.
Muistellessani tilanteita, jolloin olen tunnustanut Herran käden vaikutuksen elämässäni, mieleeni muistui aika, jolloin olin yksitoistavuotias. Minulle sattui onnettomuus, joka vaurioitti pernaani. Se vaati sairaalahoitoa, ja ennen leikkausta piti olla ilman ruokaa ja juomaa iankaikkisuudelta tuntuvan ajan. Muistan erityisesti, kuinka olin suuressa huoneessa tuntien itseni haavoittuvaksi ja yksinäiseksi aamun varhaisina tunteina. Rukoilin hiljaa apua, joka helpottaisi ahdistustani ja epämukavaa oloani. Hyvin pian eräs sairaanhoitaja tuli ja tarjosi minulle imeskeltäväksi jääkuution, joka oli kiedottu puuvillaiseen siteeseen. Huojennus ja virvoitus tuntuivat ylelliseltä juhla-aterialta. Mikä on kuitenkin vielä tärkeämpää, huomasin ja tunnustin Herran käden vaikutuksen.
Siinä sairaalavuoteella täyttyi eräs pyhien kirjoitusten kohta psalmeista. Sinä iltana ”minä käännyin Herran puoleen, ja hän vastasi minulle. Hän vapautti minut kaikesta pelosta.”2 Vaikka tämä saattaa tuntua vähäpätöiseltä, yritykseeni pyytää ja osoittaa uskoa vastattiin. Enkä ollut vain tuntenut fyysistä helpotusta vaan tunsin, että Hän tunsi minut.
Kertomatta jokaista kokemusta, jonka olen tallentanut vaaleansiniseen muistikirjaani, esiin on noussut johdonmukainen malli. Kun pyydän, uskon saavani3 ja tunnustan Hänet, suhteeni Häneen vahvistuu. Tämä malli on ohjannut ja ohjaa minua edelleen sairauksien, koettelemusten, epätoivon ja tuskan läpi.
Vuoden 2022 FSY:n teema4 kuvailee täydellisesti tätä mallia. Vaimollani Ailsalla ja minulla oli etuoikeus osallistua FSY:n Manchester Scotland -tapahtumaan vuonna 2022. Näimme tämän mallin toimivan monien osallistujien elämässä. Eräs nuori nainen toi FSY:hyn monia vaikeita kysymyksiä odottamatta lainkaan, että niihin kaikkiin vastattaisiin. Hän kertoi ilosta kyynelehtien, että tämän Kristukseen keskittyvän tapahtuman aikana jokaiseen hänen kysymyksistään oli vastattu. Hän tiesi, että Kristus tunsi hänet. Tämä nuori nainen on hiljattain kutsuttu palvelemaan Häntä Frankfurtin lähetyskentällä Saksassa.
Apostoli Pietari kehotti meitä sanoen: ”Olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu.”5
Kehotan teitä kirjoittamaan muistiin Herran käden vaikutuksen elämässänne aloittaen jälkikäteen muistelemisesta niin pitkälle kuin mahdollista. Jatkakaa päivittäin sitä, että tiedostatte, tunnustatte ja otatte vastaan Hänet, joka on parantamisen mestari, kirkas aamutähti, joka on kaikessa, kaiken yläpuolella, ennen kaikkea muuta, kaiken kautta ja kaiken ympärillä6.
Minä rakastan Häntä, minä ihailen Häntä, minä turvaan Häneen, koska voin muistaa lukuisia kertoja, jolloin olen saanut henkilökohtaisen vahvistuksen siitä, että Hän tuntee minut ja rakastaa minua.
Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.
Viitteet:
1. A steady, upward course [Vakaa, ylöspäin johtava suunta], Henry B Eyring, hartaustilaisuus BYU–Idahossa syyskuussa 2001
2. Ps. 34:5
3. Matt. 21:22
4. Sananl. 3:5–6
5. 1. Piet. 3:15
6. Ks. Kol. 1:17