5. Kaikissa pyrkimyksissämme keskitymme siihen, mitä meistä voi tulla, emmekä siihen, mitä teemme
Kaikkien pyrkimystemme tavoitteena on tulla Herramme Jeesuksen Kristuksen todellisiksi opetuslapsiksi. Me emme keskity tekemiseen, vaan iloitsemme siitä kehityksestä, jota evankeliumin mukainen elämä saa meissä aikaan. Me emme murehdi, jos toimemme eivät aina tuota toivomaamme tulosta, vaan riemuitsemme siitä, mitä meistä on vilpittömien ponnistelujemme opettamina tullut. Kaikissa tekemisissämme keskitymme siihen, millaisiksi opetuslapsiksi haluamme tulla.
Vanhin Oaks opettaa oivallisesti, mitä eroa näillä kahdella ajatustavalla on: ”Tällaisista opetuksista päättelemme, että viimeinen tuomio ei ole vain lopullinen arvio hyvistä ja pahoista teoistamme – kaikesta siitä, mitä olemme tehneet. Se on tekojemme ja ajatustemme lopullisen vaikutuksen tunnistamista – sitä, mitä meistä on tullut. Ei riitä, että tekee vain sen, mitä on tehtävä. Evankeliumin käskyt, toimitukset ja liitot eivät ole luettelo talletuksista, joita edellytetään tehtäviksi jollekin taivaalliselle tilille. Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on suunnitelma, joka osoittaa meille, kuinka me voimme tulla sellaisiksi kuin taivaallinen Isä haluaa meidän tulevan.” (”Haaste muuttua”, Liahona, tammikuu 2001, s. 40.)
6. Pappeuden avainten yhdistäminen
Viimeisenä ja kokonaisuuden kannalta hyvin merkittävänä tekijänä on jäsenten ja kokoaikaisten lähetyssaarnaajien saumaton yhteistyö. Tämä tapahtuu yhdistämällä ne jäsenlähetystyön avaimet, tavoitteet ja toimintasuunnitelmat, jotka vaarnanjohtajalla ja piispalla on, sekä ne kokoaikaisten lähetyssaarnaajien työn avaimet, tavoitteet ja toimintasuunnitelmat, jotka lähetysjohtajalla on. Aivan kuten oven avainta pitää kääntää, jotta ovi aukeaa, tulee myös pappeuden avaimia käyttää, jotta ne avaavat tien hedelmälliselle työlle Suomessa. Hengellisten avainten käyttäminen tarkoittaa yhteisten suunnitelmien laatimista rukouksen ja paaston hengessä ja jäsenten ja lähetyssaarnaajien toimimista rinta rinnan yhteisten toimintasuunnitelmien toteuttamiseksi. Kallisarvoisen helmen Mooseksen kirjassa kerrotaan Henokin kansan kukoistuksesta ja sanotaan myös, miksi se kukoisti: ”Ja Herra kutsui kansaansa SIIONIKSI, koska sillä oli yksi sydän ja yksi mieli” (7:18).
Edellä esitettyjä periaatteita pohtimalla ja rukoilemalla, voimme saada täysin uuden ajattelutavan ja näkemyksen jäsenlähetystyöstä. Voimme löytää rohkeutta jakaa evankeliumin ilosanomaa ja saavuttaa onnistumisen kokemuksia keskittyessämme vilpittömiin pyrkimyksiimme. Vanhin Ballard opetti viime syksynä meitä kokoaikaisia lähetyssaarnaajia onnistumisen edellytyksistä seuraavasti: ”Ratkaisun ydin oli epäonnistumisen pelon korvaaminen yrittämisen ilolla.” Me emme voi vaikuttaa lähimmäistemme valintaan, ottaako vastaan palautetun evankeliumin sanoma vai ei, joten meidän ei pidä myöskään mitata onnistumistamme heidän valinnoillaan, vaan meidän tulee keskittyä peräänantamattomaan yrittämiseen ja sydämelliseen rakkauteen. Näin toimien voimme aina kokea onnistuvamme lähimmäistemme valinnoista riippumatta.
Olen täysin vakuuttunut siitä, että Herramme Jeesus Kristus haluaa meidän, Hänen kanssapalvelijoidensa, onnistuvan ja iloitsevan Hänen työssään, kun toimimme Hänen tavallaan. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.