Kuinka Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenet palvelevat Jumalaa sakramenttikokouksessa?

Sakramentti

Oletko joskus miettinyt, mihin myöhempien aikojen pyhät uskovat? Tai mitä he tekevät sunnuntaisin? Tai mikä on myöhempien aikojen pyhien sakramenttikokous? Joka sunnuntai Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenet kokoontuvat nauttimaan pyhän ehtoollisen eli sakramentin. Sakramenttikokous on aikaa, jolloin Kristuksen kirkon jäsenet kokoontuvat palvelemaan Jumalaa, mutta myös aikaa syvälliseen henkilökohtaiseen pohdintaan ja itsensä havainnointiin.

Mikä on Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenten käsitys sakramentista?

Tärkein osa sakramenttikokousta on sakramenttitoimitus. Myöhempien aikojen pyhät uskovat, että ehtoollisessa eli sakramentissa on kaksi tärkeää osaa: leipä ja vesi. Juuri ennen kuolemaansa Jeesus Kristus opetti itse opetuslapsilleen sakramentin tärkeyden. Hän opetti, että syötävä leipä edustaa Hänen ruumistaan ja juoma edustaa verta, jonka Hän vuodatti meidän vuoksemme. Pyhissä kirjoituksissa opetetaan: ”Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ’Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini.’ Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi: ’Juokaa tästä, te kaikki. Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.’” (Evankeliumi Matteuksen mukaan 26:26–28.) Myöhempien aikojen pyhät uskovat, etteivät leipä ja vesi ole kirjaimellisesti Kristuksen ruumis ja veri vaan ne ovat voimallisia, vertauskuvallisia muistuttajia Hänen uhristaan meidän vuoksemme.

Myöhempien aikojen pyhille sakramentin nauttiminen on yksi viikon pyhimmistä ja erityisimmistä hetkistä. Kelvolliset nuoret miehet, joilla on Jumalan pyhä pappeus, lausuvat leivän murrettuaan erityisen rukouksen. Siunattu leipä jaetaan ihmisille tarjottimilla, jotta jokaisella seurakunnan jäsenellä on mahdollisuus nauttia sitä. Samoin tehdään, kun vesi siunataan ja jaetaan ihmisille. Sakramentin jakamisen aikana kirkon jäsenillä on tilaisuus miettiä suhdettaan Jumalaan, pohtia Jeesuksen Kristuksen uhria heidän puolestaan ja sitoutua tekemään elämästään parempaa.

Mitä muuta tapahtuu myöhempien aikojen pyhien sakramenttikokouksessa?

Myöhempien aikojen pyhien sakramenttikokouksia johtaa yleensä piispa eli seurakunnan johtaja, joka ei saa työstään palkkaa, tai jompikumpi hänen neuvonantajistaan. Muutamia seurakunnan jäseniä pyydetään yleensä tulemaan valmistautuneina pitämään puheen annetusta aiheesta, mutta ketään ei vaadita osallistumaan. Kerran kuukaudessa on erityinen ”paasto- ja todistuskokous”, jolloin jäsenet tulevat sakramenttikokoukseen paastoten ja kuka tahansa seurakunnan jäsen voi kertoa ajatuksiaan ja todistuksensa Jeesuksesta Kristuksesta ja Hänen evankeliumistaan.

Myöhempien aikojen pyhät uskovat myös, että musiikki on tärkeä osa sakramenttikokouksia. Lauluja lauletaan yleensä sakramenttikokouksen alussa ja lopussa sekä ennen sakramentin siunaamista. Toisinaan kuorolla tai jollakulla seurakunnan jäsenellä on erityinen musiikkiesitys. Myöhempien aikojen pyhät uskovat, että hengellinen musiikki tuo kokoukseen Pyhän Hengen vaikutuksen ja että ”vanhurskaiden laulu on [Jumalalle] rukous” (Oppi ja liitot 25:12).

Kuinka voin saada lisää tietoa myöhempien aikojen pyhien sakramenttikokouksista?

Paras tapa oppia lisää siitä, mihin myöhempien aikojen pyhät uskovat ja mitä myöhempien aikojen pyhien sakramenttikokouksessa tapahtuu, on kokea sakramenttikokous itse! Vierailijat ovat aina tervetulleita. Ota selville, milloin ja missä sakramenttikokouksia pidetään lähistölläsi, sivustolla tulkaakristuksenluokse.org.