”Tämä on minun rakas Poikani. Kuule häntä!”1 Isä sanoi Joseph Smithille lehdossa New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa kevätpäivänä vuonna 1820. Se aloitti Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon palauttamisen sellaisena kuin Kristus oli sen perustanut eläessään täällä maan päällä. Pian Kristuksen kuoleman jälkeen alkaneen luopumuksen vuoksi Hänen kirkkonsa ja valtuutensa katosivat ennen pitkää maan päältä, ja vasta vuosisatoja myöhemmin, vuonna 1820, alkoi Hänen kirkkonsa palauttaminen sekä valtuuden palauttaminen pappeuden kaikkien toimitusten suorittamiseksi. Kaikki tämä tapahtui, koska nuori mies rukoili vilpittömästi, mistä hän voisi löytää totuuden. Hän päätti kysyä ja sitten kuunnella – ja minkä vastauksen hän saikaan!
Me kaikki olemme erilaisia, ja meillä saattaa olla erilaisia tapoja kuulla Häntä. Mutta vaikka olemmekin erilaisia, me kaikki olemme Jumalan lapsia, ja Hän rakastaa meitä sellaisina kuin olemme ja haluaa meidän kuulevan Häntä. Jos haluamme kuulla Häntä, meidän täytyy ponnistella sen eteen. Mikä on sydämesi suurin halu? Mitä voit tehdä kuullaksesi Häntä?
Jokin aika sitten olin Frankfurtissa, jonne oli kokoontunut kirkon johtohenkilöitä kaikkialta Euroopasta. Valmistauduimme suureen tapahtumaan, joka meidän oli myöhemmin siirrettävä vuoteen 2021 pandemian takia. Tässä kokouksessa vanhin Massimo De Feo, neuvonantaja vyöhykkeen johtokunnassa, päätti oman opetuksensa ja koko kokouksen näyttämällä videon, jossa norjalainen laulaja Sissel Kyrkjebø ja The Tabernacle Choir at Temple Square esittävät kappaleen nimeltä Slow Down [Hidasta]. Taltiointi on konsertista, jossa Sissel esiintyi tabernaakkelikuoron kanssa vuonna 20192, mutta en vain ollut nähnyt enkä kuullut sitä, vaikka minäkin olen Norjasta. Kun vanhin De Feo käynnisti videon, en ollut todellakaan valmistautunut siihen, mitä koin. Vain sekunteja esityksen alettua oli kuin olisin kuullut Häntä tavalla, jolla en kenties koskaan aiemmin ollut kuullut Häntä. Tunteeni saivat minut täysin valtaansa, ja minä itkin kuin lapsi. Yritin hillitä kehoani, ettei se vapisisi liikaa, ja katsoin alaspäin, jottei kyynelehtimiseni olisi niin ilmeistä, sillä pelkäsin, että pilaisin hetken kaikilta muilta läsnäolijoilta. Tuo laulu innoitti minua kokemaan Jumalan armoa, rakkautta ja anteeksiantoa Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen kautta minulle henkilökohtaisesti. Koin, että kaikki erheeni elämässä sekä kaikki vaativat kokemukset, joita elämä oli tarjonnut, voitiin parantaa ja ottaa pois. Tunsin pilkahduksen taivaasta, maistiaisen taivaallisesta eli selestisestä olemassaolosta.
Myöhemmin luin verkosta joitakin kommenttikenttään kirjoitettuja kommentteja. Tässä kaksi niistä: ”En KOSKAAN unohda sitä, kun näin tämän ensimmäisen kerran. Olen autistinen, ja olen kärsinyt kroonisesta masennuksesta ja itsemurha-ajatuksista. Muutamat viimeiset viikot ennen tuota konserttia olivat minulle silkkaa kidutusta, enkä enää yhtään tiennyt, mitä tehdä. Muutama päivä ennen kuin tämä laulu esitettiin, pyysin muutamalta kuoroon kuuluvalta ystävältäni tukea, jota he antoivatkin, ja kun kuulin ensimmäisen kerran tämän laulun, olin hukkua kyyneliin. Valo todellakin tulee aina tunnelin päässä. Kiitos, tabernaakkelikuoro, rakkaat ystäväni, siitä, että olette sellaisia sankareita elämässäni ja sellaisia suurenmoisia ystäviä! Rakastan teitä kaikkia ikuisesti!” Ja sitten toinen kommentti: ”Olen todella iloinen, ettei suosionosoituksia ollut editoitu pois. Se hetki, kun hän tajuaa, että noin 20 000 ihmistä osoittaa suosiotaan seisomaan nousten, on taianomainen.”
Rakkaat ystävät, on taianomaista kuulla Häntä. Se on taivaallista eli selestistä, ja se koskettaa sydäntämme ja henkeämme ja auttaa meitä jatkamaan matkaamme kotiin Hänen luokseen. Sen puolesta kannattaa taistella. Mitä sinä voit tehdä kuullaksesi Häntä useammin?
2Slow Down – Sissel ja The Tabernacle Choir at Temple Square, vuoden 2019 pioneerikonsertti