Kun ihmiset kysyivät, miksi päätin kirkkoon liityttyäni palvella kokoaikaisessa lähetystyössä, vastasin, että olin löytänyt aarteen ja halusin jakaa sen muiden kanssa. Ilo, jonka Jeesuksen Kristuksen palautettu evankeliumi tuo elämääni, on syy, miksi en arkaile kertoa evankeliumista muille ja kutsua heitä tulemaan kanssani kirkkoon.
Vanhin Dieter F. Uchtdorf kahdentoista apostolin koorumista on sanonut: ”Olittepa missä tahansa tämän maan päällä, teillä on runsaasti mahdollisuuksia kertoa Jeesuksen Kristuksen evankeliumin hyvästä sanomasta ihmisille, joita tapaatte, joiden kanssa opiskelette, elätte, työskentelette tai olette kanssakäymisissä.”[1]
Äskettäin, kun vaimoani Saraa pyydettiin puhumaan sakramenttikokouksessa, kerroin siitä joillekin hänen ystävilleen ja mainitsin, että Sara varmasti arvostaisi sitä, jos he tulisivat tukemaan häntä. Yksi hänen ystävistään saapui paikalle miehensä ja heidän kahden lapsensa kanssa. Yksinkertainen kutsu sai aikaan sen, että heidän ystävyytensä vahvistui ja ihmiset, joista välitämme, tulivat kanssamme kirkkoon.
Ihmiset ovat yleensä aidon kiinnostuneita uskonkäsityksistämme ja haluaisivat tietää enemmän. Vanhin Quentin L. Cook kahdentoista apostolin koorumista on sanonut: ”Uusi sunnuntaikokousten aikataulu tarjoaa poikkeuksellisen hyvän tilaisuuden jäsenille kutsua menestyksellä ja rakastaen ystäviä ja työtovereita tulemaan ja näkemään sekä saamaan kokemusta kirkosta.”[2]
Vuosien varrella olemme kutsuneet monta kertaa ystäviä ja sukulaisia tulemaan kanssamme lasten sakramenttikokouksiin, lastemme kastetilaisuuksiin, musiikkiesityksiin, joissa olemme laulaneet, kokouksiin, joissa olemme pitäneet puheita, erityisiin takkavalkeailtoihin tai kokouksiin, joissa on vierailevia johtavia auktoriteetteja, ja olemme myös kutsuneet monia kotiimme perheiltaan tai illalliselle kanssamme yhdessä lähetyssaarnaajien kanssa.
Mahdollisuuksia on loputtomasti. Me voimme kutsua niitä, jotka eivät vähään aikaan ole käyneet kirkon kokouksissa, tai jonkun kirkkoon kuulumattoman sukulaisen olemaan läsnä, kun otamme vastaan uuden tehtävän kirkossa, tai ehkä jopa silloin, kun meidät erotetaan tehtäväämme. Me voimme kutsua kirkkoon kuulumattomia ystäviämme tulemaan kanssamme sakramenttikokoukseen tai pyhäkouluun. Me voimme pyytää heitä tulemaan, jos opetamme luokkaa tai jos aiomme todistaa sakramenttikokouksessa. Me voimme jopa kutsua ystäviämme mukaamme kirkon järjestämään palveluprojektiin tai palvelemaan kanssamme sairaalassa tai vanhainkodissa. Me voimme kutsua heidät kotiimme lounaalle kirkon jälkeen.
Olipa kutsu millainen hyvänsä, se otetaan vastaan todennäköisemmin silloin, jos rukoilemme kutsumiemme ihmisten puolesta, jos etsimme innoitusta sille, minkälaisen kutsun esittäisimme, jos paastoamme heidän puolestaan ja jos toimimme saamamme innoituksen mukaan. Useimmissa tapauksissa pelkkä kutsuminen ei kuitenkaan riitä; meidän on ehkä tehtävä suunnitelmia kutsumiamme ihmisiä varten ja yhdessä heidän kanssaan. He saattavat haluta tietää, mitä odottaa, tai he saattavat tarvita kyydin.
Toisinaan ne, joita meidän tulisi auttaa käymään kirkossa, saattavat olla niitä, joiden kanssa aina menemme kirkkoon. Se saattaa tarkoittaa sitä, että autamme jotakuta perheenjäsentä valmistamalla hänen aamiaisensa tai silittämällä hänen paitansa tai mekkonsa auttaaksemme häntä säästämään aikaa ja olemaan ajoissa. Se voi tarkoittaa myös sitä, että vältämme kielteisiä kommentteja kokouksista tai ihmisistä, jotta ne, joita yritämme auttaa, voivat keskittyä myönteisiin asioihin ja löytää iloa kirkossa käymisestä.
Meidän tulisi kutsua mukaan kaikkia, myös niitä, joiden emme usko tulevan. Niin tehdessämme voimme saada rohkeutta kutsujen esittämiseen seuraavasta vanhin Quentin L. Cookin lupauksesta: ”Jos osoitamme rakkautta, ystävällisyyttä ja nöyryyttä, monet ottavat vastaan kutsumme. Ne, jotka tekevät valinnan olla ottamatta vastaan kutsuamme, pysyvät silti ystävinämme.”[3]
[1]Dieter F. Uchtdorf, ”Lähetystyö: kertokaa siitä, mitä on sydämessänne”, Liahona,toukokuu 2019.
[2]Quentin L. Cook, ”Suuri rakkaus Isämme lapsia kohtaan”, Liahona,toukokuu 2019.
[3]Ibid.