Omavaraisuus

Yleensä omavaraisuudesta puhuttaessa mieleen tulee lähinnä ajalliset tarpeet, kotivara ja raha-asiat. Omavaraisuuteen kuuluu kuitenkin muutakin: hengellinen voima, koulutus, terveys ja työllisyys.

Herra on käskenyt Opissa ja liitoissa (28:13–14) kirkkoa ja sen jäseniä olemaan omavaraisia ja riippumattomia. Yksi kolmesta suuresta  Euroopan vyöhykkeen tavoitteesta (https://www.mormonit.fi/vyohykkeen-johtokunnan-vuoden-2016-vyohykkeen-suunnitelmaa-koskeva-kirje) onkin saada jäsenet omavaraisiksi niin hengellisesti kuin ajallisestikin. Tätä varten kirkolla on myös oma omavaraisuusohjelma.

Presidentti Hales kertoo huhtikuun yleiskonferenssipuheessaan vuonna 2009 seuraavaa: ”Meillä kaikilla on velvollisuus huolehtia itsestämme ja perheestämme, niin ajallisesti kuin hengellisestikin. Huolehtiaksemme kaukonäköisesti meidän täytyy noudattaa kaukonäköisen elämän periaatteita: elää iloiten varojemme mukaan, olla tyytyväisiä siihen, mitä meillä on, välttää liiallista velkaa ja säästää tunnollisesti sekä varautua pahan päivän varalle. Kun me elämme kaukonäköisesti, me voimme huolehtia itsestämme ja perheestämme ja noudattaa myös Vapahtajan esimerkkiä palvella ja siunata muita.”

Minä olen käynyt tämän omavaraisuusohjelman läpi kurssimuodossa ja oppinut enemmän omavaraisuudesta. Yksi suuria oppimiani asioita oli, että olemalla itse omavarainen, pystyn auttamaan myös muita olemaan omavaraisias. Maailman nälkäpäivää (World food day, http://www.fao.org/world-food-day) vietettiin 16. lokakuuta, jolloin huomio kohdistettiin maailman nälkää näkeviin. Omavaraisuuden periaatteita noudattaen meillä jokaisella on mahdollisuus auttaa – vaikka vain yhtä ihmistä – tulemaan niin hengellisesti kuin ajallisestikin omavaraisemmiksi.