Rautaisannos yhteishenkeä

Rautakaide

Tampereelle kokoontui muutamaa päivää ennen vuoden vaihdetta 140 nuorta seurakunnista eri puolilta Suomea.

Perinteinen Rautakaide oli täynnä tekemistä ja iloa, joten pilvisen loskaisesta ja sateisesta kelistä näkynyt merkkiäkään Tampereen vaarnakeskuksen tai Tammelan koulun tiloissa, joissa tapahtuma järjestettiin.

Konferenssin käytännön järjestelyistä vastasivat Tampereen kaksi seurakuntaa yhdessä. Jokaisella apujärjestöllä oli oma vastuualueensa konferenssin järjestelyissä. Ari Silvennoinen vastasi koulun vuokraamisesta ja siitä, että osallistujien käyttöön saatiin toimivat tilat.

– Monessa käytännön asiassa paikalle saapuneet nuorten johtajat ja valvojat olivat korvaamaton apu, kertoo tapahtumaa paikan päällä seurannut Jouni Muhonen Tampereen vaarnan johtokunnasta.

Ruokarumbaa ja limboilua

– Vastasimme infopisteestä päivisin ja osallistuimme ruuan jakeluun. Minä myös siivosin tyttöjen vessoja, Turun 1. seurakunnasta saapunut valvoja sisar Vuokko Kiikko muistelee.

Majoitustiloihin oli tällä kertaa tuotu lisäpistorasioita kännykköjen, nykyajan kädenjatkeiden, lataamista varten.

Ruuan jakelu oli haastavaa, sillä tällä kertaa ruoka kuljetettiin koululle muualta. Se vaati paljon ylimääräisiä käsiä, joita onneksi Kristuksen kirkossa on aina olemassa.

Diskon menosta vastasivat Salla Järvi Turusta ja Jasper Haarala Raumalta. Limbokisan voitto meni espoolaiselle Mea Saariselle, vaikka voitosta käytiin tiukka kisa ihan loppumetreille asti.

Lautapelit veivät voiton

Juhlatanssiaisten vastuu oli jaettu Ville Huhtalan ja Emmi Sohkasen kesken. Musiikin piti olla paritansseja suosivaa, sillä aiemmin konferenssissa Ari ja Satu Lindgren olivat pitäneet tanssiluokkaa nuorille.

– On hauskaa. Ollaan opeteltu valssia, foxia, sambaa ja Cha Cha Cha´ta, kertoi luokkaan osallistunut Anni Kalapudas Seinäjoelta.

Miniluokista suosituimmaksi osoittautui lautapeliluokka, jossa sai vapaasti tutustua uusiin kavereihin tai lämmittää vanhoja tuttavuuksia erilaisten pelilautojen äärellä.

Mielenkiintoinen luokka oli myös sisar Tarja Jounion vetämä intialainen päänhieronta, josta turkulainen Topias Kinnunen totesi, että touhu on ihan jees.

– Jasper osaa hieroa ihan hyvin, myönsi Daniel Ståhle kaverinsa Jasper Haaralan käsittelyssä.

Ikimuistoinen kynttiläkulkue

Perinteinen kuoroluokka poti tällä kertaa pulaa tytöistä, mutta sen ansiosta konferenssin todistuskokousta varten saatiin harjoiteltua kaunis laulusesitys poikavoittoisen kuoron voimin. Kuoroluokkaa vetivät Leena ja Ari Silvennoinen, jotka itsekin ovat vannoutuneita kuorolaisia.

Hengellistä antia tapahtumaan toi erityisesti lauantain todistuskokous, jota useat nuoret pitävät konferenssien kohokohtana. Paikalla olivat myös Tampereen vaarnanjohtaja Samuel Koivisto, Harri Myllylä Helsingin vaarnan johtokunnasta sekä tuore Oulun piirinjohtaja Kimmo Moilanen.

Tällä kertaa lauantai, viimeinen konferenssipäivä, valkeni yllätystoiminnan merkeissä. Sisar Maarit Andersson tuli paikalle kertomaan nuorille Tampereen vuoden 1917–1918 tapahtumista ja siitä, mitä läheisellä Kalevankankaan hautausmaalla oli tapahtunut sekä keitä tunnettuja henkilöitä hautausmaalle on haudattu.

Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi nuoret saivat esitelmän jälkeen osallistua kynttiläkulkueeseen Kalevankankaan hautausmaalle, tutustua alueeseen ja laskea kynttilän valitsemalleen haudalle.

Ikimuistoinen kävely tiivisti osallistujien tunnelmia: paras konferenssi ikinä.

Rautakaide
Intialaisen päähieronnan oppeja harjoiteltiin pareittain.